Tämä yhdenvertaisuussuunnitelma on kuvaus Tampereen TietoTeekkarikilta ry:n yhdenvertaisuustavoitteista sekä toimenpiteistä niiden saavuttamiseksi. Tämän dokumentin on määrä ohjata pääasiallisesti järjestön omaa toimintaa, mutta samalla huomioida killan rooli osana laajempaa opiskelijayhteisöä.

Tampereen TietoTeekkarikillan, eli TiTen, vuosien 2022-2025 strategiassa yhdenvertainen kohtelu on nimetty yhdeksi päätavoitteista. Strategiassa yhdenvertaisuuden edistämistä kuvataan muun muassa seuraavasti: “Jäseniä ei kategorisoida erilaisiin ryhmiin, vaan jokaista arvostetaan uniikkina yksilönä ja tasavertaisena yhteisön jäsenenä. Kaikenlainen syrjintä, kiusaaminen, epäasiallinen käytös ja muu häirintä kitketään pois killan toiminnasta selkeillä otteilla yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti.” Strategiassa määritetään työkaluja yhdenvertaisuussuunnitteluun, kuten vuosittainen yhdenvertaisuuskysely sekä yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys ja seuranta.

Tämän suunnitelman toimeenpanosta vastaa koko kilta, mutta erityisesti TiTen hallitus toimihenkilöineen. Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittaisella yhdenvertaisuuskyselyllä sekä muilla tarvittavilla mittareilla. Suunnitelman päivityksestä on ensisijaisesti vastuussa killan hallitus, mutta erityisesti yhdenvertaisuusvastaava.

Dokumentin on kirjoittanut vuoden 2022 Tampereen TietoTeekkarikillan yhdenvertaisuusvastaava, Ella Rinnemaa. Vuoden 2021 Tampereen TietoTeekkarikillan yhdenvertaisuusvastaava, Noora Raitanen, on kirjoittanut dokumentin toimintaohjeet häirintätapauksiin.

Tämä dokumentti on voimassa toistaiseksi ja se on hyväksytty killan kokouksessa 27.10.2022.

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan Suomen perustuslain mukaisesti sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia eikä ketään saa syrjiä henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaista kohtelua on se, että kaikkia kohdellaan kunnioituksella, ja että kaikille taataan samat mahdollisuudet osallistua riippumatta henkilön taustasta tai muista ominaisuuksista.

Syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että henkilö asetetaan epäsuotuisaan asemaan muihin nähden jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi. Syrjintä on kielletty huolimatta siitä, perustuuko se oletettuun tai tosiasialliseen toista tai itseään koskevaan seikkaan (Yhdenvertaisuuslaki, 1325/2014, 8 §).

Häirinnällä tarkoitetaan epäasiallista käytöstä, joka kohdistuu tiettyyn henkilöön ja ilmenee esimerkiksi kiusaamisena, vähättelynä, uhkailuna tai eristämisenä. Yleisesti häirintää on uhkaavan, vihamielisen, halventavan tai nöyryyttävän ilmapiirin luominen. Häirintä on yksi syrjinnän muodoista (Tampereen ylioppilaskunnan yhdenvertaisuussuunnitelma, 2020-2022). Seksuaalinen häirintä voi olla sanatonta, sanallista tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta (Tampereen ylioppilaskunnan yhdenvertaisuussuunnitelma, 2020-2022).

Esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että jokaisella on mahdollisuus osallistua killan toimintaan fyysisistä ominaisuuksista tai muista esteistä riippumatta. Yliopistolain (558/2009, 37 a §) ja yhdenvertaisuuslain (1325/2014, 15 §) mukaan opiskelijoilla on oikeus kohtuullisiin mukautuksiin, jotta opiskelu tai palveluiden saanti ei esty terveydentilan tai toimintakyvyn takia. Kohtuullisia mukautuksia arvioitaessa otetaan huomioon ihmisten tarpeiden lisäksi tapahtuman järjestäjän inhimilliset ja taloudelliset resurssit, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 15 §).

Killan toiminta noudattaa yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Kilta tarjoaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua sen järjestämään toimintaan, ja varmistaa yksilöiden yhdenvertaisen kohtelun. Mikään henkilöön liittyvä ominaisuus ei saa olla esteenä killan toimintaan hakeutumisessa tai vaikeuttaa killassa toimimista, eikä heikentää kenenkään asemaa killassa tai sen päätöksenteossa. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa ikä, kansallisuus, etnisyys, ihonväri, sukupuoli, seksuaalisuus, terveydentila, toimintakyky, perhetilanne, vakaumus ja sosioekonominen tausta.

Killan tapahtumat ovat ensisijaisesti kaikille jäsenille avoimia. Poikkeuksia ovat kuitenkin esimerkiksi fuksiekskursiot ja muut sellaiset tapahtumat, jotka on osoitettu jollekin kohderyhmälle, ja siksi vain he voivat osallistua. Mikäli tapahtuman osallistujamäärä on rajallinen, henkilön pääsyn tapahtumaan määrittelee ilmoittautumisjärjestys tai muu vastaava reilu ja ennakkoon ilmoitettu tapa.

Kilta järjestää mahdollisuuksien mukaan ilmaisia tapahtumia, kuitenkin vähintään yhden vuodessa. Maksullisten tapahtumien osallistumiskustannukset pyritään pitämään kohtuullisina. Mikäli maksullisissa tapahtumissa on tarjoiluja, huomioidaan erityisruokavaliot. Erityisruokavaliot huomioidaan kohtuudella myös niissä tapahtumissa, joissa tarjoilut ovat osallistujille ilmaisia.

Killan tapahtumissa ei tarvitse nauttia alkoholia. Tapahtuman juomatarjoilu sisältää aina alkoholittoman vaihtoehdon. Mikäli tapahtuman juomatarjoilu on maksullinen, alkoholillinen ja alkoholiton tarjonta vastaavat laadultaan toisiaan. Kilta järjestää myös täysin alkoholittomia tapahtumia useita kertoja vuodessa. Jokainen jäsen tekee itse oman valintansa alkoholin käytöstä, eikä kenenkään alkoholinkäyttöä tai -käyttämättömyyttä kommentoida.

Saunatapahtumien saunavuorojen järjestämisessä noudatetaan saavutettavuuden periaatetta niin, että mahdollisimman moni jäsen pääsee halutessaan saunomaan. Saunavuorojen järjestäminen on tilannekohtaista, mutta vuoroja pyritään ensisijaisesti järjestämään niin, että yleisen saunavuoron lisäksi on erikseen miehille ja naisille osoitetut vuorot. Tämän lisäksi järjestetään uimapukuvuoro, mikäli sille on kysyntää. Kenenkään uimapuvun tai pyyhkeen käyttöä tai käyttämättömyyttä ei kommentoida. Yleisissä, saunan ulkopuolisissa tiloissa, ei kuljeta ilman pyyhettä tai vaatteita.

Killan tapahtumissa pyritään huomioimaan tilan esteettömyys. Tapahtumatilojen esteettömyydestä viestitään jäsenistölle tapahtuman kuvauksessa.

Tapahtumissa käyttäydytään toisia kunnioittavasti ja pyritään siihen, että kaikilla on hauskaa. Tähän kuuluu esimerkiksi se, ettei loukkaavia tai muulla tavalla sopimattomia sitsilauluja ja puheita esitetä. Tapahtumissa, kuten ei missään muussakaan killan toiminnassa, sallita häirintää, syrjintää, kiusaamista tai muuta epäsopivaa käytöstä. Tapahtumakuvauksen yhteydessä jäsenistölle viestitään, miten epäsopivaa käytöstä kohdatessaan tulee toimia. Lisäksi hallitukselle, toimihenkilöille ja tapahtumien nakkilaisille on olemassa erillinen ohjeistus tapausten käsittelemiseen.

Killan tapahtumista ja toiminnasta viestitään jäsenille tasapuolisesti. Killan pääasialliset viestintäkanavat ovat sähköpostilista ja killan kotisivut. Sähköpostilistaan kuuluvat kaikki killan jäsenet. Lisäksi killan virallisia viestintäkanavia on eri palveluissa, kuten Telegramissa ja Instagramissa. Viestintäkanavat ovat kaikille jäsenille saatavilla.

Viestintä toteutetaan aina sekä englanniksi että suomeksi, ellei ole erityistä syytä toteuttaa viestintä vain yhdellä kielellä. Tällainen erityinen syy voi olla esimerkiksi vain kansallisille opiskelijoille avoimen tapahtuman kuvauksen kirjoittaminen suomeksi. Mikäli viestintä toteutetaan vain yhdellä kielellä, siitä viestitään ja se perustellaan myös toisella kielellä.

Killan kotisivujen käyttöliittymässä otetaan huomioon saavutettavuus ja noudatetaan käytettävyyden periaatteita.

Killan toiminnassa pyritään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Killan yleiskokoukset ovat avoimia koko jäsenistölle killan sääntöjen mukaisesti. Yleiskokousten pöytäkirjat ovat kaikille killan varsinaisille jäsenille saatavilla. Hallituksen viikottaiset kokoukset sekä kokouspöytäkirjat ovat lähtökohtaisesti jäsenistöltä salattuja. Mikäli kokouksessa on käsitelty yksilöityä jäsentä koskevaa asiaa, hänellä on oikeus pyytää ote pöytäkirjasta. Hallitus julkaisee viikoittain päätösluettelon kokouksesta. Killan hallitus vastaanottaa palautetta killan kotisivuilta löytyvän lomakkeen kautta. Palautetta voi antaa omalla nimellä, pseudonimellä tai anonyymisti. Palaute käsitellään hallituksen kokouksessa eikä sitä arkaluontoisuuden vuoksi julkaista muulle jäsenistölle. Palautteen antajan niin halutessa hallitus vastaa palautteeseen. Hallituslaiset perehtyvät yhdenvertaisuussuunitelmaan ja huomioivat erityisesti heidän sektoriaan koskevat säädökset. Jokainen killan hallituslainen ja toimihenkilö toimii yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti ja aktiivisesti omalta osaltaan edistää yhdenvertaisuuden toteutumista.

Järjestäjien antama apu häirintätilanteissa on aina pelkästään ensiaputyyppistä, kuten käytöksestä huomauttamista tai tapahtumasta poistamista. Killalla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta asian jatkokäsittelyyn, joten se annetaan aina ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöiden hoidettavaksi. Häirintätilanteesta tiedon saaneet hallituksen jäsenet tai muut henkilöt käsittelevät tapauksia aina täysin luottamuksellisesti. Mikäli koetaan aiheelliseksi, hallitus voi kokouksessaan päättää killan sääntöjen mukaisista kurinpidollisista toimista, joita tilanteeseen sovelletaan.

Joku tulee kertomaan häirinnästä

1) Rauhoita tilanne. Häirintää kokenut voi olla tilanteesta kiihtynyt. Pyri pysymään rauhallisena ja puolueettomana. “Hei, hyvä että tulit kertomaan. Mennäänkö vähän tuohon sivummalle juttelemaan asiasta. Kaikki on ihan hyvin, selvitetään tilanne nyt.”

Tässä vaiheessa voi olla hyvä napata mukaan (hallitus)kaveri. Samalla kannattaa tarkistaa oman (mahdollisen) humalan tilanne. Tarpeen vaatiessa ohjaa ilmoittaja jonkin toisen hallituslaisen luo. Sama voi olla hyvä tehdä, jos kyseessä on esim. läheinen kaveri.

2) Anna henkilön kertoa tilanteesta. Kysy ja kannusta, mutta älä tungettele. Muistuta luottamuksellisuudesta. “Haluaisitko vähän kertoa mitä tilanteessa tapahtui, voit kertoa mulle luottamuksellisesti asiasta, näitä ei jaeta missään. Hyvä, että kerrot tilanteesta. Ketä oli osallisina, missä tilanne tapahtui, jne.?”

3) Kysy mitä henkilö itse toivoo tapahtuvan seuraavaksi. Voi olla, että henkilö halusi vain kertoa tilanteesta. Voi olla, että henkilö toivoo sinun huomauttavan asiasta tekijälle. “Haluutko, että käyn puhumassa tekijän/toisen osapuolen kanssa vai mielummin esim. muistutetaan kaikkia yhteisistä pelisäännöistä?”

Jos näyttää, että kyseessä on poliisia vaativa tapaus, kerrotaan se. Tilannetta ei yritetä hoitaa itse, vaan ohjataan henkilö asiantuntevalle taholle.

4) Kerro TREY:n häirintäyhdyshenkilöista. “Jos tuntuu, että haluat jutella tapahtuneesta, kannattaa olla yhteydessä ylioppilaskunnan häry-henkilöihin. Heidän kanssaan voi keskustella luottamuksellisesti tapahtumasta ja osaavat ohjata tarvittaessa myös muun avun pariin. Todella mukavia tyyppejä, jotka toimii täysin opiskelijan ehdoilla.”

5) Kiitä vielä kertojaa rohkeudesta ja varmista, että henkilöllä on kaikki nyt hyvin. “Hyvä, että tulit kertomaan, me tehdään nyt oma osamme. Onhan sulla nyt kaikki ok?”

6) Häirintäjutut ovat usein herkkiä, eikä niitä ole koskaan kiva kuulla ja tilanne on molemmille osapuolille jännittävä. Voi olla hyvä puhua asiasta jollekulle. Jos siltä tuntuu, kerro tilanteesta esim. kaverille, toisella hallituslaiselle, puheenjohtajalle, yhdenvertaisuusvastaavalle tai TREYn häirintäyhdyshenkilöille. Muista kuitenkin tilanteen luottamuksellisuus ja jätä esim. tilanteen osapuolet nimeämättä.

Tulee tarve puuttua häirintätilanteeseen

Huomasit häirintää tai joku pyytää sinua puhumaan henkilölle, jota epäillään häirinnästä.

1) Mieti etukäteen mitä haluat sanoa ja millainen tilanne on nyt. Kovassa humalassa tai kiihtyneessä tilassa ei kannata mennä puhumaan kenellekkään.

2) Pysy rauhallisena ja puolueettomana. Jos tuntuu haastavalta, pyydä mukaan hallituskaveri. Pyydä henkilö sivummalle. “Hei, voitko tulla käymään tossa, mulla ois asiaa”

3) Kerro selkeästi, mitä on tapahtunut ja miksi asia on ongelmallinen. Voit käyttää esim. seuraavaa muotoa: “Kuulin, että olit saunassa sanonut hieman epäsopivan jutun, mikä oli harmittanut muita. Käyttämäsi termi x on monelle loukkaava koska syyt y ja z”.

4) Kuuntele, älä painosta. Halua aidosti kuulla henkilön kertomus tilanteesta. Pysy rauhallisena ja puolueettomana.

5) Muistuta yhteisistä pelisäännöistä ja hyvästä käytöksestä. Yritä olla syyllistämättä. “Jatkossa moiset jutut voinee jättää muualle niin saadaan näistä tapahtumista mukavampia kaikille”. Häiritsevästi käyttäytyvää henkilöä voidaan tarvittaessa myös pyytää poistumaan ja henkilön osallistuminen killan tapahtumiin voidaan kieltää määräajaksi. Lisäksi tarpeen niin vaatiessa tilanteesta voidaan tehdä rikosilmoitus.

Parhaassa tapauksessa tilanne on nyt ohi ja virheestä on otettu opiksi.

6) Jos tilanne näyttää vaativan virkavaltaa tai henkilö on esim. aggressiivinen, eikä rauhoitu puhumalla, älä yritä hoitaa tilannetta itse, vaan hälytä apua esim. hätäkeskuksen kautta.

7) Häirintäjutut ovat usein herkkiä, eikä niitä ole koskaan kiva hoitaa ja tilanne on molemmille osapuolille jännä. Voi olla hyvä puhua asiasta jollekulle. Jos siltä tuntuu, kerro tilanteesta esim. kaverille, toisella hallituslaiselle, puheenjohtajalle, yhdenvertaisuusvastaavalle tai TREYn häirintäyhdyshenkilöille. Muista kuitenkin tilanteen luottamuksellisuus ja jätä esim. tilanteen osapuolet nimeämättä.

Lisäksi: TREYn yhdenvertaisuus- ja häirintäkoulutuksen diat https://drive.google.com/drive/folders/1LNWN7VD4tL-aNqgB08Wx8bKrHG19OS1z

Nykyisen hallituksen lisäksi tulevat hallitukset käyvät huolellisesti läpi yhdenvertaisuussuunnitelman, ja sitoutuvat sen noudattamiseen. Toimijat ymmärtävät killan yhdenvertaisuutta edistävät periaatteet ja huomioivat ne kaikessa virallisessa toiminnassaan. Ensimmäisinä vuosina sen jälkeen, kun yhdenvertaisuussuunitelma on hyväksytty, on tarpeen aktiivisesti tarkastella toimintatapoja ja keskustella siitä, miten niitä voidaan kehittää. Killan yhdenvertaisuusohjeistus on kaikkien jäsenten saatavilla ja pääperiaatteet opetetaan vuosittain uusille fukseille.